Kun känny unohtuu kotiin työpäivän ajaksi, on se semisti harmittavaa, koska ei kahvitauolla pääse uppoutumaan blogien maailmaan.
Ambivalenttia on kun kotiin palatessa huomaa, että kukaan ei ole soittanut tai viestitellyt. Helpotus, kun ei ole missannut mitään tärkeää ja pettymys, kun kellään ei ole ollut mitään asiaa mulle...
11. huhtikuuta 2014
6. huhtikuuta 2014
Mitä eroa...
...on puhdistusaineella ja vedellä?
Mun mielestä ei mitään. Vihreitä molemmat.
Siksipä odotankin mielenkiinnolla millaista mutantti-rairuohoa meille kasvaa, jos kasvaa, kun sitä on ensin kunnolla kastellut puhdistusaineella.
Mun mielestä ei mitään. Vihreitä molemmat.
Siksipä odotankin mielenkiinnolla millaista mutantti-rairuohoa meille kasvaa, jos kasvaa, kun sitä on ensin kunnolla kastellut puhdistusaineella.
1. huhtikuuta 2014
Spontaani aprillaus + uutta
Eilen en arvannut aprillaavani suunnitellessani tekeväni tänään kaalipataa. Lenssu (oon saikkurilla) yltyi kuitenkin niin pahaksi, etten mitenkäänpäin jaksa pilkkoa ja paistaa tänään, ehkä huomenna. Ruokimme itsemme "pakastimesta uuniin" ruualla.
Mutta toinen asia, jota tässä olen pohtinut on uuden asian paljastaminen itsestäni. Täällä blogissa en ole kertonut kaikkia harrastuksiani, ihan tarkoituksella, mutta nyt olen ajatellut paljastaa yhden niistä.
Kudon, tai kai se virallinen termi on neulominen, mutta minä olen aina puhunut kutomisesta, kun tarkoitan puikkoja ja lankaa. Aloitin vuonna 2002 kävelemällä sisään ystäväni käsityöliikkeeseen ja kysymällä saanko opetuksen kaupan päälle, jos ostan langat ja puikot. Näin kävi ja siitä lähtien on tasaisen epätasaisesti, kausiluonteisesti syntynyt sukkia, tumppuja ja kaulaliinoja.
Tässä viimeisin valmistunut työ. Suunnittelin pitkään tekeväni kirjo-kirjo-kirjosukat, sellaiset mitä olin kadehtien katsellut työkaverin jaloissa. Suunnitelin kuvion paprille ja sitten toteuttamaan.
Langat: Seiska veikkaa
Puikot: 3,5 bambut
Silmukkamäärä: 40
Koko noin 38-39 (itselle)
Huomasinpa että jalassani on toiset koskaan kutomani sukat vuodelta 2002. Langan merkkiä en muista, on ensimmäisiä pätkävärjättyjä, joita alkoi ilmestyä tuolloin 2000-luvun alussa.
27. maaliskuuta 2014
Koolla ei ole väliä, mutta...
...kyllä näiden mahtava pituus sai aikaan sen, että niihin oli pakko tarttua.
Toivottavasti en aiheuta suurta kateutta mussuttaessani näitä evääksi töissä.
25. maaliskuuta 2014
Leskenlehtibongaus 2014
Tänään 25.3 näin ensimmäiset leskenlehdet. Niitä oli sen verran runsaasti ja olivat jo niin isoja, että olivat olleet siinä jo muutaman päivän. Mutta tämä päivämäärä kirjautui nyt tälle vuodelle.
2.4.2013
21.3.2012
9.4.2011
10.4.2010
Työmaan pihalla myös krookukset ovat jo kukassa.
2.4.2013
21.3.2012
9.4.2011
10.4.2010
Työmaan pihalla myös krookukset ovat jo kukassa.
24. maaliskuuta 2014
2. maaliskuuta 2014
Note to self
Pakastemarjojen määrästä:
Hyvä määrä olisi
2 laatikkoa mansikkaa
1 laatikko mustikkaa
Mutta tämän hetkisen pakastimen tilavuudella toimivampi on
1½ laatikkoa mansikkaa
½ laatikkoa mustikkaa
sillä pärjää about tähän asti (muutama rasia jäljellä).
Ja edelleen, 0,3l rasiat on loistavan kokoisia! Isompia ei kannata edes harkita.
Jos ja kun joskus muutamme isompaan kämppään, niin siellä saattaa olla tilavampi pakastin tai jopa tilaa pienelle arkkupakastimelle. Kulutusmäärän kasvukin tulee huomioida, vaikka tällä hetkellä sellaista ei ole näköpiirissä.
Hyvä määrä olisi
2 laatikkoa mansikkaa
1 laatikko mustikkaa
Mutta tämän hetkisen pakastimen tilavuudella toimivampi on
1½ laatikkoa mansikkaa
½ laatikkoa mustikkaa
sillä pärjää about tähän asti (muutama rasia jäljellä).
Ja edelleen, 0,3l rasiat on loistavan kokoisia! Isompia ei kannata edes harkita.
Jos ja kun joskus muutamme isompaan kämppään, niin siellä saattaa olla tilavampi pakastin tai jopa tilaa pienelle arkkupakastimelle. Kulutusmäärän kasvukin tulee huomioida, vaikka tällä hetkellä sellaista ei ole näköpiirissä.
24. helmikuuta 2014
Ei voi olla köyhä...
...jos ei kaipaa 30€!!
Tänään kerätessäni pyykkikuormaa ihmettelin mikä paperi kahisee pyykkikorissa olevissa rintsikoissani. Siellä oli 30€!! Olen ne joskus laittanut tissitaskuun (you ladies know what I mean!) ja unohtanut sinne.
Totesin Miehellekin, että mä en voi mitenkään olla köyhä, kun voin unohtaa 30€ olemassaolon!
Tänään kerätessäni pyykkikuormaa ihmettelin mikä paperi kahisee pyykkikorissa olevissa rintsikoissani. Siellä oli 30€!! Olen ne joskus laittanut tissitaskuun (you ladies know what I mean!) ja unohtanut sinne.
Totesin Miehellekin, että mä en voi mitenkään olla köyhä, kun voin unohtaa 30€ olemassaolon!
20. helmikuuta 2014
Standing by
Haluan muutoksia elämääni ja olen ottanut monta askelta jo muutoksen suuntaan.
- Syksyllä, jos Luoja suo, alan opiskelemaan täysipäiväisesti.
- Tämä vuosi on viimeinen vuoteni harrastuspiirin hallituksessa, jossa olen kuluttanut housujen takamusta jo 11 vuotta. Toki jään tämän yhdityksen jäseneksi, mutta haluan siirtyä pois hallituksesta rivijäseneksi. Olen tässä kuussa aloittanut uuden toiminnan rivijäsenenä ja olen siitä innossani.
Mutta odotella täytyy vielä kouluasian varmistumista ja hallituksesta en viitsi lähteä kesken kauden. Lähden kun olen erovuorossa. Uusia yhdistyksiä/harrastuspiirejä olen tiiraillut sillä silmällä, koskapa nyt minulta vapautuu aikaa ja energiaa uusiin puuhiin.
Ja reilun kahden viikon päästä alkaa kahden viikon talviloma ja olen onnistunut houkuttelemaan Miehen kanssani risteilylle! Jei! Sitä odotellessa :)
- Syksyllä, jos Luoja suo, alan opiskelemaan täysipäiväisesti.
- Tämä vuosi on viimeinen vuoteni harrastuspiirin hallituksessa, jossa olen kuluttanut housujen takamusta jo 11 vuotta. Toki jään tämän yhdityksen jäseneksi, mutta haluan siirtyä pois hallituksesta rivijäseneksi. Olen tässä kuussa aloittanut uuden toiminnan rivijäsenenä ja olen siitä innossani.
Mutta odotella täytyy vielä kouluasian varmistumista ja hallituksesta en viitsi lähteä kesken kauden. Lähden kun olen erovuorossa. Uusia yhdistyksiä/harrastuspiirejä olen tiiraillut sillä silmällä, koskapa nyt minulta vapautuu aikaa ja energiaa uusiin puuhiin.
Ja reilun kahden viikon päästä alkaa kahden viikon talviloma ja olen onnistunut houkuttelemaan Miehen kanssani risteilylle! Jei! Sitä odotellessa :)
28. tammikuuta 2014
Ei se ole vakavaa, mutta vähän kuitenkin
En käytä alkoholia lainkaan. Mutta viimeisen kuukauden sisällä olen hankkinut kaksi ja juonut yhden (kohta kaksi) siideriä. Tavallaan ei siis mitään vakavaa, mutta vakavaa kun on minusta kyse.
Työstressi, -ärsytys, -vitutus, -whatever on pariin kertaan viimeisen kuukauden sisällä käynyt niin sitkeäksi, ettei se ole haihtunut normaalilla tavalla, eli luukuttamalla radiota puolen tunnin työmatkan aikana. Siksi siideri.
Ja siksi huoliryppy otsallani.
Toki olen pitkään tiedostanut, että olen leipääntynyt työhöni ja suunnitellut yhtä jos toista muutosta, mutta nyt tosiaan taidetaan kulkea aika tyhjällä tankilla.
MUTTA olen jo viime syksystä lähtien suunnitellut uuden ammatin opiskelemista ja niihin opintoihin haku alkaa maalis-huhtikuussa. Joten jos Luoja suo (toivon niiiiiin että suo) niin syksyllä ryhdyn täysiaikaiseksi opiskelijaksi noin pariksi vuodeksi. Sen jälkeen on taas kaikki ihanasti avoinna.
Työstressi, -ärsytys, -vitutus, -whatever on pariin kertaan viimeisen kuukauden sisällä käynyt niin sitkeäksi, ettei se ole haihtunut normaalilla tavalla, eli luukuttamalla radiota puolen tunnin työmatkan aikana. Siksi siideri.
Ja siksi huoliryppy otsallani.
Toki olen pitkään tiedostanut, että olen leipääntynyt työhöni ja suunnitellut yhtä jos toista muutosta, mutta nyt tosiaan taidetaan kulkea aika tyhjällä tankilla.
MUTTA olen jo viime syksystä lähtien suunnitellut uuden ammatin opiskelemista ja niihin opintoihin haku alkaa maalis-huhtikuussa. Joten jos Luoja suo (toivon niiiiiin että suo) niin syksyllä ryhdyn täysiaikaiseksi opiskelijaksi noin pariksi vuodeksi. Sen jälkeen on taas kaikki ihanasti avoinna.
19. tammikuuta 2014
Aamyöstä kannatti käydä pissillä...
sillä ulkona oli tarjolla tällainen ihana näkymä. Täytyi laittaa tohvelit jalkaan ja villatakki päälle ja hipsiä parvekkeelle kuvaamaan. Jääkiteiden taikaa!
Myöhemmin iltapäivällä oli tarjolla ihqupinkki auringonlasku.
Myöhemmin iltapäivällä oli tarjolla ihqupinkki auringonlasku.
5. tammikuuta 2014
Sukupolviahdistus
Jotain sen tapaista koin tässä toissapäivänä, kun tajusin, että olen reliikki. Olen tällä hetkellä firmamme toisiksi pitkäaikaisin työntekijä (9½ vuotta) osa-aika eläkettä hakevan emännän (13v.) jälkeen.
Joulun tienoilla muistutin nykyistä johtoa ikiaikaisesta (80-luvulta?, ainakin 23 vuoden takaa) perinteestä, jonka johto meinasi ohittaa olan kohautuksella. Onneksi tukenani oli pitkäaikainen sijainen sekä jo eläköitynyt, sijaisena toimiva emäntä, jotka tukivat minua asiassa. Olivat molemmat kovasti tuohtuneita, kun perinnettä ei aiottu kunnioittaa.
Viime viikolla sain selvittää nykyjohdolle mm. erään erikoisen sopimuksen syntyhistoriaa (olisi varmaan purettu ilman sitä tietoa), erään entisen työntekijän ja silloisen johdon välistä työnjakoa (vs. nykyinen työnjako) ja vertailla nykyistä työnohjausta aikaisempiin.
Tästä seurasi se, että koin eräänlaista ahdistusta siitä, että kaikki hiljainen tieto on saatava siirrettyä eteenpäin. Olen parin vuoden ajan tehnyt hiljaista lähtöä tuolta ja se liekki palaa edelleen, vaikka en juuri nyt aktiivisesti teekään mitään asian eteen.
Hätäännyin siitäkin, että toisille työntekijöille on välitettävä tietoa meidän duunareiden omista pikku salaisuuksista, joita ei johdon ole välttämätöntä tietää. Meillä on esimerkiksi olemassa kirjanpidon ulkopuolinen "Nalle Puh -rahasto", jota käytetään ihan tiettyjä tarkoituksia varten. Sen olemassaolosta ja sijainnista ei tällä hetkellä tiedä muut kuin minä ja nykyinen emäntä. Tuli kiire saada tieto siirtymään eteenpäin. Jouluperinteen kohdalla totesin surullisena, että se todennäköisesti kuolee mun lähdettyä sillä sitä tuskin on kukaan puolustamassa ja johdolle unohtaminen sopii oikein hyvin, koska silloin säästyy muutama kolikollinen rahaa.
Joulun tienoilla muistutin nykyistä johtoa ikiaikaisesta (80-luvulta?, ainakin 23 vuoden takaa) perinteestä, jonka johto meinasi ohittaa olan kohautuksella. Onneksi tukenani oli pitkäaikainen sijainen sekä jo eläköitynyt, sijaisena toimiva emäntä, jotka tukivat minua asiassa. Olivat molemmat kovasti tuohtuneita, kun perinnettä ei aiottu kunnioittaa.
Viime viikolla sain selvittää nykyjohdolle mm. erään erikoisen sopimuksen syntyhistoriaa (olisi varmaan purettu ilman sitä tietoa), erään entisen työntekijän ja silloisen johdon välistä työnjakoa (vs. nykyinen työnjako) ja vertailla nykyistä työnohjausta aikaisempiin.
Tästä seurasi se, että koin eräänlaista ahdistusta siitä, että kaikki hiljainen tieto on saatava siirrettyä eteenpäin. Olen parin vuoden ajan tehnyt hiljaista lähtöä tuolta ja se liekki palaa edelleen, vaikka en juuri nyt aktiivisesti teekään mitään asian eteen.
Hätäännyin siitäkin, että toisille työntekijöille on välitettävä tietoa meidän duunareiden omista pikku salaisuuksista, joita ei johdon ole välttämätöntä tietää. Meillä on esimerkiksi olemassa kirjanpidon ulkopuolinen "Nalle Puh -rahasto", jota käytetään ihan tiettyjä tarkoituksia varten. Sen olemassaolosta ja sijainnista ei tällä hetkellä tiedä muut kuin minä ja nykyinen emäntä. Tuli kiire saada tieto siirtymään eteenpäin. Jouluperinteen kohdalla totesin surullisena, että se todennäköisesti kuolee mun lähdettyä sillä sitä tuskin on kukaan puolustamassa ja johdolle unohtaminen sopii oikein hyvin, koska silloin säästyy muutama kolikollinen rahaa.
31. joulukuuta 2013
Ei taida ihan olla irrottauduttu töistä
...kun klo 5.30 säpsähtää hereille ajatukseen "aamullatöihinpaljonkokelloon!!"
Onneksi tässä on kolmen päivän vapaat. Tämä on päivä numero 2.
Tänään shoppailemaan.
Onneksi tässä on kolmen päivän vapaat. Tämä on päivä numero 2.
Tänään shoppailemaan.
Hyvää Uutta Vuotta kaikille.
May your dreams come true in 2014!
29. joulukuuta 2013
Peräpuskurissa roikkujat
Kaikki vähänkään autoilevat tietävät nuo perässä notkujat, joille turvaväli on tuntematon käsite. Ja näin pimeällä kaupan päälle saa vielä häikäistymisen.
Ajan työmatkastani suurimman osan nelikaistaisella moottoritiellä, jonka nopeus on 100 km/h. Tänään persiiseeni ilmaantui tällainen roikkuja. Nostin nopeuteni 115 km/h, mutta perässäroikkuminen jatkui. Aloin hiljentämään vauhtia, jotta tyyppi menisi ohi. Ajoin viimein 80 km/h ja se roikkui edelleen perseessä kiinni. Kiihdytin nopeasti 115 km/h ja iilimato jäi hetkeksi kauemmaksi kunnes taas pian se oli tutulla paikallaan. Tulimme liittymäramppien sumaan, jossa on aina muutakin liikennettä ja puikkelehtimalla yritin jättää hänet taakseni, mutta ei onnistunut. Vasta kun toistamiseen laskin nopeuteni 80 km/h, tyyppi viimein meni ohi vain roikkuakseen seuraavan, edelläni ajavan peräpuskurissa. Ohitin heidät molemmat ja ohittaessani vilkaisin kuskia, nainen, niinpä niin. Reikä ratissa ja muita epäfeministisiä ilmaisuja. Mitä tulee autolla ajamiseen, mulla on munaa ja mä olen ihan äijä! En ole kuin nainen ratissa.
Ajan työmatkastani suurimman osan nelikaistaisella moottoritiellä, jonka nopeus on 100 km/h. Tänään persiiseeni ilmaantui tällainen roikkuja. Nostin nopeuteni 115 km/h, mutta perässäroikkuminen jatkui. Aloin hiljentämään vauhtia, jotta tyyppi menisi ohi. Ajoin viimein 80 km/h ja se roikkui edelleen perseessä kiinni. Kiihdytin nopeasti 115 km/h ja iilimato jäi hetkeksi kauemmaksi kunnes taas pian se oli tutulla paikallaan. Tulimme liittymäramppien sumaan, jossa on aina muutakin liikennettä ja puikkelehtimalla yritin jättää hänet taakseni, mutta ei onnistunut. Vasta kun toistamiseen laskin nopeuteni 80 km/h, tyyppi viimein meni ohi vain roikkuakseen seuraavan, edelläni ajavan peräpuskurissa. Ohitin heidät molemmat ja ohittaessani vilkaisin kuskia, nainen, niinpä niin. Reikä ratissa ja muita epäfeministisiä ilmaisuja. Mitä tulee autolla ajamiseen, mulla on munaa ja mä olen ihan äijä! En ole kuin nainen ratissa.
24. joulukuuta 2013
23. joulukuuta 2013
Älä klikkaa näitä lähteitä
Seuraava teksti suora kopio villegesign blogista:
Jos näet sivustosi liikenteen lähteissä sivustoja kuten Vampirestat, Adsense Watchdog, Zombiestat, Villainstat tai Uglystat Blog Traffic, älä vain klikkaa linkkiä. Sitä ne juuri haluavat. Ne ovat haittasivustoja jotka generoivat liikennettä blogeihin ja odottavat että blogien pitäjät sitten klikkailevat itsensä sivustolle. Vähimmillään sinulle näytetään mainoksia mutta pahimmillaan sivustoilla on koodia joka vaanii haavoittuvuuksia tai saastuneita koneita. Olen vähän lueskellut asiasta, ilmeisesti liikenteeltä ei pysty oikein välttymään muuta kuin olemalla klikkailematta niitä linkkejä. Vampyyrin purema on siis vähän kuin hyttysen pistos. Kyllä se siitä kunhan malttaa olla raapimatta.
- See more at: http://www.villesdesign.fi/2013/09/vampirestat-yrittaa-imaista-blogistani.html
Bloggaajat, pistääkähän sana kiertämään!
Jos näet sivustosi liikenteen lähteissä sivustoja kuten Vampirestat, Adsense Watchdog, Zombiestat, Villainstat tai Uglystat Blog Traffic, älä vain klikkaa linkkiä. Sitä ne juuri haluavat.
Ne ovat haittasivustoja jotka generoivat liikennettä blogeihin ja odottavat että blogien pitäjät sitten klikkailevat itsensä sivustolle. Vähimmillään sinulle näytetään mainoksia mutta pahimmillaan sivustoilla on koodia joka vaanii haavoittuvuuksia tai saastuneita koneita.
Olen vähän lueskellut asiasta, ilmeisesti liikenteeltä ei pysty oikein välttymään muuta kuin olemalla klikkailematta niitä linkkejä. Vampyyrin purema on siis vähän kuin hyttysen pistos. Kyllä se siitä kunhan malttaa olla raapimatta. - See more at: http://www.villesdesign.fi/2013/09/vampirestat-yrittaa-imaista-blogistani.html#sthash.7B2BXTP7.dpuf
Ne ovat haittasivustoja jotka generoivat liikennettä blogeihin ja odottavat että blogien pitäjät sitten klikkailevat itsensä sivustolle. Vähimmillään sinulle näytetään mainoksia mutta pahimmillaan sivustoilla on koodia joka vaanii haavoittuvuuksia tai saastuneita koneita.
Olen vähän lueskellut asiasta, ilmeisesti liikenteeltä ei pysty oikein välttymään muuta kuin olemalla klikkailematta niitä linkkejä. Vampyyrin purema on siis vähän kuin hyttysen pistos. Kyllä se siitä kunhan malttaa olla raapimatta. - See more at: http://www.villesdesign.fi/2013/09/vampirestat-yrittaa-imaista-blogistani.html#sthash.7B2BXTP7.dpuf
Jos näet sivustosi liikenteen lähteissä sivustoja kuten Vampirestat, Adsense Watchdog, Zombiestat, Villainstat tai Uglystat Blog Traffic, älä vain klikkaa linkkiä. Sitä ne juuri haluavat.
Ne ovat haittasivustoja jotka generoivat liikennettä blogeihin ja odottavat että blogien pitäjät sitten klikkailevat itsensä sivustolle. Vähimmillään sinulle näytetään mainoksia mutta pahimmillaan sivustoilla on koodia joka vaanii haavoittuvuuksia tai saastuneita koneita.
Olen vähän lueskellut asiasta, ilmeisesti liikenteeltä ei pysty oikein välttymään muuta kuin olemalla klikkailematta niitä linkkejä. Vampyyrin purema on siis vähän kuin hyttysen pistos. Kyllä se siitä kunhan malttaa olla raapimatta. - See more at: http://www.villesdesign.fi/2013/09/vampirestat-yrittaa-imaista-blogistani.html#sthash.7B2BXTP7.dpuf
Ne ovat haittasivustoja jotka generoivat liikennettä blogeihin ja odottavat että blogien pitäjät sitten klikkailevat itsensä sivustolle. Vähimmillään sinulle näytetään mainoksia mutta pahimmillaan sivustoilla on koodia joka vaanii haavoittuvuuksia tai saastuneita koneita.
Olen vähän lueskellut asiasta, ilmeisesti liikenteeltä ei pysty oikein välttymään muuta kuin olemalla klikkailematta niitä linkkejä. Vampyyrin purema on siis vähän kuin hyttysen pistos. Kyllä se siitä kunhan malttaa olla raapimatta. - See more at: http://www.villesdesign.fi/2013/09/vampirestat-yrittaa-imaista-blogistani.html#sthash.7B2BXTP7.dpuf
Jos näet sivustosi liikenteen lähteissä sivustoja kuten Vampirestat, Adsense Watchdog, Zombiestat, Villainstat tai Uglystat Blog Traffic, älä vain klikkaa linkkiä. Sitä ne juuri haluavat.
Ne ovat haittasivustoja jotka generoivat liikennettä blogeihin ja odottavat että blogien pitäjät sitten klikkailevat itsensä sivustolle. Vähimmillään sinulle näytetään mainoksia mutta pahimmillaan sivustoilla on koodia joka vaanii haavoittuvuuksia tai saastuneita koneita.
Olen vähän lueskellut asiasta, ilmeisesti liikenteeltä ei pysty oikein välttymään muuta kuin olemalla klikkailematta niitä linkkejä. Vampyyrin purema on siis vähän kuin hyttysen pistos. Kyllä se siitä kunhan malttaa olla raapimatta. - See more at: http://www.villesdesign.fi/2013/09/vampirestat-yrittaa-imaista-blogistani.html#sthash.7B2BXTP7.dpuf
Ne ovat haittasivustoja jotka generoivat liikennettä blogeihin ja odottavat että blogien pitäjät sitten klikkailevat itsensä sivustolle. Vähimmillään sinulle näytetään mainoksia mutta pahimmillaan sivustoilla on koodia joka vaanii haavoittuvuuksia tai saastuneita koneita.
Olen vähän lueskellut asiasta, ilmeisesti liikenteeltä ei pysty oikein välttymään muuta kuin olemalla klikkailematta niitä linkkejä. Vampyyrin purema on siis vähän kuin hyttysen pistos. Kyllä se siitä kunhan malttaa olla raapimatta. - See more at: http://www.villesdesign.fi/2013/09/vampirestat-yrittaa-imaista-blogistani.html#sthash.7B2BXTP7.dpuf
Jotain hyvääkin
on siitä, että on tällainen plussakeli. Parvekkeesta tulee viiden neliön jääkaappi. Näin joulun aikaan etenkin on niin kätevää kantaa 10 kilon kinkku (juu meillä tykätään kinkusta) parvekkeelle säilytykseen. Samoin siellä majailevat limsapullot ja kinkun paistosta tullut liemi (odottaa pakastamista). Nytkin parvekkeella lämpötila on sopivat +5,4´C, joten en kiinnitä huomiota lumettomuuteen, vaan olen iloinen mun suuresta jääkaapista :)
19. joulukuuta 2013
Joulukuusi maljakossa
Kävimme pienellä porukalla laillisella kuusenhakumatkalla firman metsässä. Ajatuksenani ei ollut ottaa meille kuusta. Yhtenä vuonna sellainen on ollut ja sen hoito ei vain multa luonnistunut ja kuusi rapisi kaljuksi nanosekunnissa. Mutta kuinkas sitten kävikään. Joulun lumo siellä täydellisten kuusien ylitarjonnan keskellä oli niin voimakas, että mun oli ihan pakko valita meille pieni noin metrinen kuusi, vaikka mulla ei ollut mitään suunnitelmia mitä, mihin, miten sen kanssa toimisin.
Pari päivää pikkukuusi oli parvekkeella odottamassa kun minä pähkäilin, mitä teen herätehankintani kanssa. Viimein päässä kypsyi ajatus laittaa se maljakkoon. Maljakossa olisi helppo seurata vedenkulutusta ja sen saisi keittiön pöydälle, kun mitään sopivaa nurkkaa meillä ei oikein muuten ole.
Metrisestä kuusesta sahasin pois noin 20 senttiä ja parturoin oksia pois niin, että noin puolet oli paljasta runkoa ja vain latvan 3-4 oksastokertaa jäi.
Valitsin tukevimman maljakon mitä kaapista löytyi ja iskin kuusen siihen. Suurin huoleni oli, että pysyykö maljakko pystyssä, mutta parturoinnin myötä kuusi oli keventynyt niin, että kaatumisesta ei tarvitsisi murehtia. Toimiva juttu siis.
Valoja en kuuseen laittanut syystä että juuri nyt meillä ei ole sopivia pikkuvaloja, vain parvekkeelle tarkotettuja nauhoja, jotka on aivan liian pitkiä tuohon pikkukuuseen. Värilliset valot olisivat olleet omiaan tuohon, mutta olkoon nyt tällä kertaa. Ensi jouluna sitten, jos tämä maljakkojuttu osoittautuu uusinnan arvoiseksi.
Matkan varrella on takkiin tarttunut onneksi myös noita pienempiä ja keveämpiä kuusenkoristeita. Ihan isoimpia (tai siis niitä peruskokoisia) palloja tuohon ei voinut laittaa, koska hennot yläoksat ei niitä kestä ja mittasuhteet olisivat näyttäneet hassuilta.
Maisemapallot olen ostanut kirpputorilta mooooonta vuotta sitten.
Tämän tonttuneidin on askarrellut Unikas 4-6v. päiväkodissa.
Samoin tämä käpy on päiväkotivuosien tuotantoa.
Tämän olen saanut työkaverilta.
Enkelit ovat lahja kummitädiltä.
Pari päivää pikkukuusi oli parvekkeella odottamassa kun minä pähkäilin, mitä teen herätehankintani kanssa. Viimein päässä kypsyi ajatus laittaa se maljakkoon. Maljakossa olisi helppo seurata vedenkulutusta ja sen saisi keittiön pöydälle, kun mitään sopivaa nurkkaa meillä ei oikein muuten ole.
Metrisestä kuusesta sahasin pois noin 20 senttiä ja parturoin oksia pois niin, että noin puolet oli paljasta runkoa ja vain latvan 3-4 oksastokertaa jäi.
Valitsin tukevimman maljakon mitä kaapista löytyi ja iskin kuusen siihen. Suurin huoleni oli, että pysyykö maljakko pystyssä, mutta parturoinnin myötä kuusi oli keventynyt niin, että kaatumisesta ei tarvitsisi murehtia. Toimiva juttu siis.
Valoja en kuuseen laittanut syystä että juuri nyt meillä ei ole sopivia pikkuvaloja, vain parvekkeelle tarkotettuja nauhoja, jotka on aivan liian pitkiä tuohon pikkukuuseen. Värilliset valot olisivat olleet omiaan tuohon, mutta olkoon nyt tällä kertaa. Ensi jouluna sitten, jos tämä maljakkojuttu osoittautuu uusinnan arvoiseksi.
Matkan varrella on takkiin tarttunut onneksi myös noita pienempiä ja keveämpiä kuusenkoristeita. Ihan isoimpia (tai siis niitä peruskokoisia) palloja tuohon ei voinut laittaa, koska hennot yläoksat ei niitä kestä ja mittasuhteet olisivat näyttäneet hassuilta.
Maisemapallot olen ostanut kirpputorilta mooooonta vuotta sitten.
Tämän tonttuneidin on askarrellut Unikas 4-6v. päiväkodissa.
Samoin tämä käpy on päiväkotivuosien tuotantoa.
Tämän olen saanut työkaverilta.
RAUHAISAA JOULUNAIKAA!
13. joulukuuta 2013
Seija damage ja ensi kevään tuulia
Seija-myrsky herätti mut klo 05.08 natisuttamalla ikkunoita. Virkistyin ja nousin kuuntelemaan puhureita. Parvekkeen lasit olin jo illalla vetänyt sivuun, kuten aikaisempienkin myrskyjen aikana. Kyllä ne turvalasina sen myrskyn kestäisivät, mutta se kolina, joka niiden heilumisesta lähtee häiritsee niin paljon, että parempi kerätä ne sivuun. (Ja samalla puhurit siivoavat irtoroskat mennessään :)
Irtoroskan lisäksi Seija vei mennessään kaksi näista harsosuojista.
Olen istuttanut kukkasipuleita kevättä odottamaan ja harson tarkoitus on suojata sipuleita raaimmalta pakkaselta. Onneksi harsoa on noissa useampi kerros joten naapuriruukusta lainaamalla riitti kaikille taas peittoa päälle.
Nämä yllä olevat ovat vähän pidempiaikainen kokeilu. Viime keväänä istutin kielon ja jonkun toisen kukan juurakkoa. En odottanutkaan niiden vielä kukkivan viime kesänä joten joudun odottamaan ensi kevääseen ennen kuin tiedän miten kukan juurien kävi. Kesän aikana molempiin purnukoihin ilmaantui yksittäiset pienet sirkkalehdet, joiden kasvua seurasin koko kesän. Niitä juurakoita ne eivät olleet, sen tiesin ja kesän aikana paljastuikin, että kaksi koivua on päättänyt kotiutua näihin ruukkuihin. Joten jos juurakot eivät selviäkään, niin ainakin koivun kasvua saan seurata :)
Tämäkin on kaksivuotinen kokeilu. Olen jo pitkään haaveillut apilankukkaruukusta parvekkeella. Viime keväänä istutin siemeniä ja niinhän niistä apilaa tuli. Kukkia voi odottaa vasta toisena vuonna istutuksesta joten ensi kesänä pitäisi lehtien lisäksi tulla sitä kukkaakin.
Irtoroskan lisäksi Seija vei mennessään kaksi näista harsosuojista.
Olen istuttanut kukkasipuleita kevättä odottamaan ja harson tarkoitus on suojata sipuleita raaimmalta pakkaselta. Onneksi harsoa on noissa useampi kerros joten naapuriruukusta lainaamalla riitti kaikille taas peittoa päälle.
Nämä yllä olevat ovat vähän pidempiaikainen kokeilu. Viime keväänä istutin kielon ja jonkun toisen kukan juurakkoa. En odottanutkaan niiden vielä kukkivan viime kesänä joten joudun odottamaan ensi kevääseen ennen kuin tiedän miten kukan juurien kävi. Kesän aikana molempiin purnukoihin ilmaantui yksittäiset pienet sirkkalehdet, joiden kasvua seurasin koko kesän. Niitä juurakoita ne eivät olleet, sen tiesin ja kesän aikana paljastuikin, että kaksi koivua on päättänyt kotiutua näihin ruukkuihin. Joten jos juurakot eivät selviäkään, niin ainakin koivun kasvua saan seurata :)
Tämäkin on kaksivuotinen kokeilu. Olen jo pitkään haaveillut apilankukkaruukusta parvekkeella. Viime keväänä istutin siemeniä ja niinhän niistä apilaa tuli. Kukkia voi odottaa vasta toisena vuonna istutuksesta joten ensi kesänä pitäisi lehtien lisäksi tulla sitä kukkaakin.
1. joulukuuta 2013
Voi kettu että ihmisillä voi olla pienet piirit!!
Äidilläni on iän mukanaan tuomaa inkontinenssivaivaa. Vaivan seurauksena on runsas määrä sekajätettä, eli roskapusseja. Äitini vie kerrallaan roskiin 4-5 pussilista (parin, kolmen päivän välein).
Noh, nyt hänen taloyhtiönsä puheenjohtaja(tar) oli soittanut äidille ja sättien kysellyt miksi äitini vie niin paljon roskapusseja, että viekö hän sinne jonkun ulkopuolisenkin roskia... Voi vi**u! Siis ihan oikeestiko ihmisillä on aikaa kytätä toistensa roskien määrää?!?? Ja tämän pj:n ikkunat eivät edes näytä roskakatoksen suuntaan, vaan hänellä on kyttäystävä, joka hoitaa kellottamisen. Tunnusti tämän ihan itse.
Äitini oli matkalla veljeni luokse ja kertoi tietenkin tapahtuneesta. Veljeni oli ottanut soittajan numeron ja kävellyt autotalliin soittamaan tälle pj:lle. Voin luvata että siellä ei puhuttu kukkasten kieltä ja lopputulema olikin, että äiti saa olla nyt rauhassa. Ei tarvitse välittää kyttääjistä.
Auta Luoja että mun elämä ei koskaan kutistuis noin pieneksi!
Noh, nyt hänen taloyhtiönsä puheenjohtaja(tar) oli soittanut äidille ja sättien kysellyt miksi äitini vie niin paljon roskapusseja, että viekö hän sinne jonkun ulkopuolisenkin roskia... Voi vi**u! Siis ihan oikeestiko ihmisillä on aikaa kytätä toistensa roskien määrää?!?? Ja tämän pj:n ikkunat eivät edes näytä roskakatoksen suuntaan, vaan hänellä on kyttäystävä, joka hoitaa kellottamisen. Tunnusti tämän ihan itse.
Äitini oli matkalla veljeni luokse ja kertoi tietenkin tapahtuneesta. Veljeni oli ottanut soittajan numeron ja kävellyt autotalliin soittamaan tälle pj:lle. Voin luvata että siellä ei puhuttu kukkasten kieltä ja lopputulema olikin, että äiti saa olla nyt rauhassa. Ei tarvitse välittää kyttääjistä.
Auta Luoja että mun elämä ei koskaan kutistuis noin pieneksi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)