20. joulukuuta 2017

What´s in a name?

Tämä on avioliittomme seitsemäs joulu. Seitsemäs joulu, kun saan joulukortteja mieheni sukunimellä. Todellakin, MIEHENI sukunimellä. En OMALLANI. Pidimme molemmat omat sukunimemme, mutta tämä tuntuu olevan joillekin ihan ylivoimaisen vaikeaa sisäistää.

Onko se välinpitämättömyyttä? Silloin voin syystäkin närkästyä sillä peruskunnioitukseen kuuluu tietää ihmisen nimi.

Eivätkö he vain tiedä? Asianosaisille on kyllä aikaisempien joulujen pohjalta asiasta sanottu, mutta ehkä se on vain unohtunut. Puhdas tietämättömyys on vain infon puutetta, eikä siinä ole mitään mistä loukkaantua, mutta että huomautuksen jälkeenkään ei asia korjaannu... Ja kun tämä vaikeus on vain mieheni sukulaisilla. Mun sukulaiset kyllä tietävät, etten vaihtanut sukunimeäni ja tietävätpä vielä miehenikin sukunimen ja osaavat kirjoittaa ne molemmat korttiin.

Ja em. epäsuhdasta johtuen on mielessäni käynyt seuraavakin ajatus: Onko se piikki ja vinkki siitä, että valintani ei miellytä heidän vanhoillisia arvojaan? Siinä tapauksessa saavat pitää tunkkinsa. 

Otanko turhaan kierroksia? Ehkä. Mutta joka joulu tämä sama asia ärsyttää ja korttien saapuessa nimi on ensimmäinen mitä katson.