9. maaliskuuta 2013

Isän muistolle



Viime vuonna jaoimme isän korut minun ja veljeni kesken. Mulle tuli tämä isän joululahjaksi saama iso hemattiittisormus. 

Pian jaon jälkeen päätin teettää sormuksesta riipuksen sillä näin isoa sormusta en voi pitää ja olihan se vähän turhan maskuliininenkin.






Sormus oli niin iso, että se mahtui hyvin peukaloon.



24.12.64 oli isän ja äidin kihalajaispäivä. Samalla päivämääräkaiverruksella on olemassa myös toiset sormukset sillä he päättivät kihlasormusten lisäksi ostaa toisilleen joululahjaksi sormukset. Tämä oli isän joululahja äidiltä.


Valitsin korusepän nettisivujen perusteella. Piirtelin muutaman erilaisen suunnitelman ja niiden kanssa menin korusepän puheille. Hän kertoi mitkä suunnitelmistani oli toteutettavissa ja koru jäi työstettäväksi. Ihan ilman kuoppia tuon riipuksen valmistus ei sujunut, mutta viimein tänään kaikki oli valmista.



Kukan terälehdet symboloivat orkideoja, joista isä kovasti tykkäsi.




Takapinnan kaiverrus



4 kommenttia:

  1. Oletpa teettänyt hienon muiston isäsi sormuksesta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Riipuksena sitä tulee käytettyä. Sormus olisi jäänyt vain kaappiin.

    VastaaPoista
  3. Nyt isäsi kulkee mukanasi lähellä sydäntäsi.

    VastaaPoista

Kiva kun ajattelet ääneen! :)