Tänään päätin töistä lähtiessäni, että pistäydyn eräässä K-supermarketissa, jonka lihaosastolla työskentelin 2,5 vuoden ajan 16 (!!!!) vuotta sitten. En ole siellä käynyt lähtöni jälkeen kuin pari kertaa.
Kaupan lihamestari (silloinen esimieheni) pyrähti tiskin takana ja kysyin toiseltä myyjältä menikö hän kauaskin. Tauolle kuulemma. Myyjälle kertoilin kuka olin, koska hän oli tutun näköinen. Hän ei muistanut mua eikä mullekaan hänen nimensä ollut tuttu, mutta kasvot kylläkin. Samaan aikaan olimme siellä kuitenkin olleet.
Sovimme että kiertelen kaupassa ja odotan lihamestarin tauon päättymistä. Kierrellessäni törmäsin lukioaikaiseen tuttuuni Sannaan. Olimme hyvät kaverit sen samat 16 vuotta sitten. Kerroimme lyhyesti kuulumiset ja nauroin hänellekin, että tämä oli oikein kanntava käynti, kun vanhoja tuttuja näkyi enemmänkin.
Lihamestari saapui tauolta ja tervehdin häntä sanomalla, että tämä on muistitesti. Vain muutaman sekunnin mietinnällä hän muisti nimeni. Vaihdoimme pikaiset kuulumiset ja päivittelimme vuosien vierimistä.
8. maaliskuuta 2013
3. maaliskuuta 2013
Yksi vaihe unohtui
Teinpä makaronilaatikkoa. Uuni lämpimäksi ja sitten kellottamaan laatikoiden kypsymistä.
Mutta mikä vaihe unohtui? No, laittaa ne laatikot sinne uuniin!! Tunnollisesti kellotin 45 min, mutta kellotin tyhjää uunia! Joopa joo...
Parhaillaan kellotan uudestaan ja tällä kertaa ne laatikot on siellä uunissa. On ne! Mä tarkastin!
Mutta mikä vaihe unohtui? No, laittaa ne laatikot sinne uuniin!! Tunnollisesti kellotin 45 min, mutta kellotin tyhjää uunia! Joopa joo...
Parhaillaan kellotan uudestaan ja tällä kertaa ne laatikot on siellä uunissa. On ne! Mä tarkastin!
27. helmikuuta 2013
25. helmikuuta 2013
Muulikyydillä Saksaan
Kuten aikaisemmin kirjoitin lähetin Zalandon palautukseni 27.11.2012. Tänään paketti on merkitty palautetuksi. Kolme kuukautta!! Mies tokaisi, että millä muulikyydillä se meni. Juuri niin.
Jään mielenkiinnolla odottamaan, milloin raha näkyy luottotililläni.
16. helmikuuta 2013
15. helmikuuta 2013
13. helmikuuta 2013
10. helmikuuta 2013
Rati-riti-ralla
Kuvat otetu aikoja sitten, kun oli talvihalla.
Nämä luonnonkiharat olivat todella kauniita.
Nämä luonnonkiharat olivat todella kauniita.
 |
| Jääkeiju pompomit kädessä, vieressä hänen lemmikkinsä lumikoira |
 |
| Yöllä mukaan tulivat värivalot |
 |
| Harakka |
8. helmikuuta 2013
Tekstiteeveen uudenvuodenhikka
Kaivoinpa tuolta kuva-arkistosta tämän kuvan, jonka otin uudenvuoden päivänä puolen yön jälkeen.
Ylen tekstiteeveellä oli hypätty kokonainen kuukausi eteenpäin sillä aika näytti 31. tammikuuta klo 00:55:07.
Myöhemmin aamuyöstä, kahden tai kolmen aikaan vihre oli korjattu.
Ylen tekstiteeveellä oli hypätty kokonainen kuukausi eteenpäin sillä aika näytti 31. tammikuuta klo 00:55:07.
Myöhemmin aamuyöstä, kahden tai kolmen aikaan vihre oli korjattu.
30. tammikuuta 2013
26. tammikuuta 2013
Muutos suunnitelmiin
Olen vuoden päivät etsinyt uutta työtä. Eilen päätin toisin. Kävin pitkän keskustelun vt pomon kanssa ja jälkeenpäin pohtiessani tilannetta tulin tulokseen, että työnhaku saa nyt jäädä hetkeksi tauolle. Työmaalla on niin monta asiaa auki, jotenkin mielenkiintoisessa tilanteessa, että haluan olla katsomassa miten asiat lutviutuvat. Ainakin muutaman kuukauden, kesän yli, haluan olla katsomassa miten firman asiat etenee. Niin moni asia on siellä auki ja yksi juttu riippuu toisesta ja se taas kolmannesta jne. Jään nyt toistaiseksi katsomaan ja seuraamaan mitä tapahtuu ja mihin minä sijoitun, kun asiat alkavat selvitä.
24. tammikuuta 2013
Päivän pitenemisen huomaa
niin helposti töissä. Siellä samat asiat toistuu saman kellonaikaan joka päivä. Siinä huomaa miten viime viikolla oli tässä kohtaa jo hämärää ja nyt on jo ihan kirkasta.
Samoin sen huomaa aamuvuoron työmatkoista. Viime viikolla tein ne mennen tullen pimeässä, nyt hämyisässä. Tervetuloa valo!
Samoin sen huomaa aamuvuoron työmatkoista. Viime viikolla tein ne mennen tullen pimeässä, nyt hämyisässä. Tervetuloa valo!
7. tammikuuta 2013
Ei paluuta menneseen
Mullahan on diagnoosilistalla myös graafisen alan ammattitutkinto ja tässä uutta työpaikkaa hakiessani olen miettinyt olisiko siinä vaihtoehto.
Tänään totesin, ettei ole.
Kävin tutustumassa työpaikkaan, jossa olisin tehnyt kakkosammattiani vastaavaa työtä. Siellä käydessä mieleeni palautui muutamassa hetkessä kaikki ne syyt, miksi tuolta alata lähdin. Pitävät näemmä edelleen paikkansa.
Mutta tulipahan selvitettyä tuokin asia. Ei tarvitse sitä enää pohtia.
Etsintä jatkuu.
Tänään totesin, ettei ole.
Kävin tutustumassa työpaikkaan, jossa olisin tehnyt kakkosammattiani vastaavaa työtä. Siellä käydessä mieleeni palautui muutamassa hetkessä kaikki ne syyt, miksi tuolta alata lähdin. Pitävät näemmä edelleen paikkansa.
Mutta tulipahan selvitettyä tuokin asia. Ei tarvitse sitä enää pohtia.
Etsintä jatkuu.
4. tammikuuta 2013
Molekyylinenä
Olen hämmästyttänyt lukuisia ihmisiä (liian) tarkalla hajuaistillani. Erotan mitä ihmeellisimpiä tuoksuja, hyvinkin mietoja.
Tänään hämmästytin itsenänikin. Tullessani kotiin haistoin asuntomme ovella, että keittiössä on jäänyt ruisleipäpussi auki.
Ja näin kanssa oli. Suljin pussin.
EDIT 22.1.13
Joopa joo, taas molekyylinenä todisti itsensä.
Olin tänään fysioterapiassa hieronnassa ja odotellessani vuoroani häivähti nenääni greipin tuoksu, vain ohimennen mutta selkeästi. Hieronnan alettua jumpparini sanoi, että heillä on tänään talon tarjoama hedelmäpäivä, että heillä on taukotuvassa hedelmiä ja hän juuri söi verigreipin. Taukotila oli 5-6 m päässä odotustilasta ja ovi oli auki. Nenäni bongasi greipin jo ennen kuin siitä mulle kerrottin.
Tänään hämmästytin itsenänikin. Tullessani kotiin haistoin asuntomme ovella, että keittiössä on jäänyt ruisleipäpussi auki.
Ja näin kanssa oli. Suljin pussin.
EDIT 22.1.13
Joopa joo, taas molekyylinenä todisti itsensä.
Olin tänään fysioterapiassa hieronnassa ja odotellessani vuoroani häivähti nenääni greipin tuoksu, vain ohimennen mutta selkeästi. Hieronnan alettua jumpparini sanoi, että heillä on tänään talon tarjoama hedelmäpäivä, että heillä on taukotuvassa hedelmiä ja hän juuri söi verigreipin. Taukotila oli 5-6 m päässä odotustilasta ja ovi oli auki. Nenäni bongasi greipin jo ennen kuin siitä mulle kerrottin.
3. tammikuuta 2013
Zalando on per***stä!
Älkää ikinä koskaan antako tyttöystävänne, vaimonne tai siskonne tilata Zalandolta yhtään mitään! Toimitus on äärimmäisen hidas, palautussysteemi ei toimi, rahoja ei palauteta.
Tein palautuksen 27.11.2012 ja odotan rahojani edelleen.
Tein palautuksen 27.11.2012 ja odotan rahojani edelleen.
1. tammikuuta 2013
Raketit on jees!
Mun mielestä uudenvuodenraketit on niiiin hintansa arvoisia. En ymmärrä lainkaan sen tätin ajatuksenjuoksua, joka telkussa sanoo miten se on rahanhukkausta. Ei niin tasan tarkkaan ole!
Omat raketit ammuttiin ja nautittiin muidenkin ammuksista. Koen aina uutena vuotena ylimaallista yhteenkuuluvuutta ympäristöni kanssa, koska jokapuolella riemuitaan äänen ja valon voimin uuden vuoden alkamista. Se on yhteistä iloa ja riemua.
Omat raketit ammuttiin ja nautittiin muidenkin ammuksista. Koen aina uutena vuotena ylimaallista yhteenkuuluvuutta ympäristöni kanssa, koska jokapuolella riemuitaan äänen ja valon voimin uuden vuoden alkamista. Se on yhteistä iloa ja riemua.
31. joulukuuta 2012
2012 / 2013
Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
Joo, voi niinkin sanoa. Töihin tuli vakituiseksi uusi työkaveri, joka oli
jonkin verran ennestään tuttu (harjoitteluista, sijaisuuksista), ja hänen
tultuaan olemme ystävystyneet enemmän (ollaan niiiiin samalla aaltopituudella!!).
Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
Alkuvuodesta olin sairaslomalla toipumassa
sydänleikkauksesta.
Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
Ahkerasti aviomieheni kanssa.
Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
Lukuisat Vironreissut. Ilmapiirin keveneminen töissä.
Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen
vuoden aikana?
En. Etääntynyt kylläkin.
Oletko muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana?
Lihonut :)
Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
En.
Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
En.
Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden
aikana?
En mutta melko vakavasti olen harkinnut sellaista. Täytyy
vain vielä odottaa leikkausarven täydellistä paranemista.
Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Työkaverin koira :)
Koin saavutuksena voitettuani pikkukoiran luottamuksen.
Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei nyt ihan lähellä, mutta kaveripiirissä kaksikin.
Missä maissa kävit?
Virossa, Ruotsissa
Mitä sellaista haluaisit vuodelta 2013, joka ei onnistunut
vuonna 2012?
Uusi, vähintäänkin täydellinen työpaikka.
Haluan myös palata opiskelemaan italiaa, jota luin lukiossa, mutta se vaatii ensin sen, että tuo edellinen kohta toteutuu. Vuorotyöläinen kun ei opistokursseja voi harrastaa.
Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012?
12.12.12
Vuoden suurin saavutuksesi?
Hyvin mennyt toipuminen sydänleikkauksesta. Itseluottamuksen
roima kasvu nykyisessä työssä.
...ja suurin epäonnistuminen?
En löytänyt uutta työpaikkaa 10 kuukaudessa, vaikka olin
ihan varma, että niin tulisi käymään.
Kärsitkö vammoista?
Ei mitään pysyvää.
Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Läppäri!!
Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Mies osaa yllättää.
Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Pitkällä saikkurilla oleva varsinainen pomo.
Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Suurin yksittäinen erä oli opintovelan rippeiden (n.1500€) maksaminen pois kokonaisuudessaan.
Mutta tavallisessa arjessa se suurin rahareikä on asuntovelka.
Mistä innostuit eniten?
Ryhdyin välittämään Avonin kosmetiikkaa.
Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi
vai surullisempi?
Suru isän kuolemasta on helpompi kantaa tänä vuonna kuin viime vuonna.
Rikkaampi vai köyhempi?
Perinnön myötä minulle järjestyi pitkään haaveilemani "puskurirahasto".
Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Siivota (tylsää?)
...entä vähemmän?
Valittaa työkavereille turhasta
Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken
menneestä vuodesta, mikä se olisi?
Ei oikein tule mieleen.
Rakastuitko vuonna 2012?
Joo.
Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
Ei yhtään.
Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Löysin YouTuben sarjat mm. "I shouldn't be alive".
Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime
vuonna samaan aikaan?
Tällaista keikausta ei ole käynyt. Toisinpäin kylläkin :)
Mikä oli paras lukemasi kirja?
Susanna Kearsley: MARIANA, luen sen uudestaan aina muutaman vuoden välein.
...entä musiikillinen löytö?
NKOTBSB!! (Tai siis mies löysi sen. Mä oon ollu jossain tynnyrissä, koska en ole asiasta tiennyt.)
Mitä halusit ja sait?
No sen läppärin :)
Mitä halusit, muttet saanut?
Uusi työpaikka
Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
Rouva Presidentti (Tulee telkusta ti 1.1.2013 TV1 klo 19.00!)
Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Olin töissä ja harmittelin, kun toinen synttärisankari (työkaveri) ei ollutkaan hoitanut kakkuasiaa. Ensi vuonna hoidan sen taatusti itse.
Kuinka monta ihmistä olet suudellut vuoden aikana?
Yhtä.
Oletko joutunut tappeluun?
En.
Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
Ylinopeus(ksia), töissä en aina "muista" maksaa kaikkia syömisiäni, ööö... Sit on paljon sellaista etiikan rajoja koettelevaa.
Oletko juonut "perseitä"?
En kertaakan koko elämäni aikana.
Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
I have no regrets. Je ne regrette rien.
24. joulukuuta 2012
Hyvää Joulua
Taas kosketti ruutua ikkunan
tutun jouluenkelin siipi.
Taas äänetön henkäys taivahan
läpi seinän sisälle hiipi.
tutun jouluenkelin siipi.
Taas äänetön henkäys taivahan
läpi seinän sisälle hiipi.
Se on vanha ihme – ja kuitenkin
se on uusi vuodesta vuoteen,
ja se tuo niin rakkaana mielihin
taas tallin ja seimivuoteen
ja ne köyhät lampaanpaimenet,
ne joille taivahasta
soi ilmojen täydeltä sävelet
kiittäen seimen lasta.
Mikä ihmeitten ihme – vieläkin soi
sama enkelivirsi pyhä,
ja paimenten lailla sen kuulla voi
sydän lapsellinen yhä.
Isä taivaallinen, hän armossaan
sen laulun viisailta salaa,
mutta meille pienille hohdettaan
se joulusta toiseen valaa.
Me melkein korvin kuulemme,
kun sielumme soi maja:
”On sinulle, juuri sinulle
syntynyt Vapahtaja!”
- Anna-Maija Raittila -
17. joulukuuta 2012
Haikuja
Tänä jouluna olen taas voinut kuunnella haikeitakin joululauluja. Viime jouluna en isän kuoleman vuoksi voinut mitenkäänpäin kuunnella sylviavarpustajouluaamuna vaan kuuntelin vain tiptappetteripunakuononrekiretkeä.
Mutta kyllä se joulu tänäkin vuonna nostaa haikeutta ja kyyneleitä pintaan, ei auta mikään.
Isän kuolemasta on nyt 1½ vuotta ja hiljattain tuli päätökseen myös kuolemaan liittyvät "jälkihoitoasiat", kun isän vuoden 2011 veronpalautukset tulivat. Nyt on yhteiskunnan virallinen osuus kokonaisuudessaan ohi.
Mutta kyllä se joulu tänäkin vuonna nostaa haikeutta ja kyyneleitä pintaan, ei auta mikään.
Isän kuolemasta on nyt 1½ vuotta ja hiljattain tuli päätökseen myös kuolemaan liittyvät "jälkihoitoasiat", kun isän vuoden 2011 veronpalautukset tulivat. Nyt on yhteiskunnan virallinen osuus kokonaisuudessaan ohi.
13. joulukuuta 2012
Kampaajat...
Joo, tämä menee osastoon "pienet on sunkin murheet", mut valitanpa silti.
Mulla on nimitäin hakusessa toimiva ja tyydyttävä kampaajasuhde. Mä kun oon silleen outo, ettei mulle siitä, että saa värin päähänsä ja latvat tasotettua. Mä haluan myös tulla juttuun mun kampaajan kanssa, niin että käynti on myös henkisesti hyvä.
1. ongelma: Käytän harvinaista värisarjaa Goldwellin Elumenia. Sitä ei ihan joka paikassa ole, eikä joka toisessa, eikä joka kolmannessakaan. Elumenia käyttäviä paikkoja saa etsiä, vaikka asuukin suuren kaupungin kainalossa.
2. ongelma: "story of my life" Minussa on joku ihmeellinen "avautukaa mulle"-sätelylähde sillä niiiiin moni (ihan tuntematonkin) ihminen on vuosien varrella (since about 1990) avautunut mulle mitä ihmeellisimmistä asioista ja sanoneet perään, että miksiköhän mä sulle tän kerroin. Ja minä mietin ihan samaa. Tämä säteily on niin voimakasta, että ne muutamat kerrat, kun elämässäni olen käynyt psykologilla, on se sielläkin vaikuttanut. Psykologi (kaksikin) on alkanut avautumaan, mutta muistanut ammatillisuutensa ja todennut, että eihän täällä tätä varten olla ja ohjannut keskustelun takaisin oikeaan aiheeseen.
Joten voitte varmaan kuvitella mitä on istua kampaamon tuolissa! Järjestään ovat tukkamaakarit alkaneet avautumaan elämänsä solmuista ja mä oon hartaasti odottanut hetkeä, jolloin pääsee kuivauskuvun alle puhumattomuuteen.
Nyt siis on taas hakusessa uusi kampaaja. En jaksa enää näytellä kiinnostunutta nykyisen kampaajani avioerosta, eläinharrastuksesta, lapsista, likkakavereista ja uusista miessuhteista.
EDIT: 19.12.2012
Työkaveri älysi, että mun kannattaa seuraavalle kampaajalle heti ensimmäisellä istunnolla kertoa yllä oleva tarina. Hitaammankin pitäisi siitä ymmärtää, että se peitelty "älä avaudu mulle" -pyyntö.
Toinen vaihtoehto on kertoa olevansa töissä verovirastossa. Tämä on vinkki työkaverilta, jonka lääkärismies kertoo vähänkään vieraammissa paikoissa olevansa verovirkailija, jotta häneltä ei pyydellä pirtureseptejä, ei kerrota vaivoja eikä kuluneita lääkärivitsejä.
Mulla on nimitäin hakusessa toimiva ja tyydyttävä kampaajasuhde. Mä kun oon silleen outo, ettei mulle siitä, että saa värin päähänsä ja latvat tasotettua. Mä haluan myös tulla juttuun mun kampaajan kanssa, niin että käynti on myös henkisesti hyvä.
1. ongelma: Käytän harvinaista värisarjaa Goldwellin Elumenia. Sitä ei ihan joka paikassa ole, eikä joka toisessa, eikä joka kolmannessakaan. Elumenia käyttäviä paikkoja saa etsiä, vaikka asuukin suuren kaupungin kainalossa.
2. ongelma: "story of my life" Minussa on joku ihmeellinen "avautukaa mulle"-sätelylähde sillä niiiiin moni (ihan tuntematonkin) ihminen on vuosien varrella (since about 1990) avautunut mulle mitä ihmeellisimmistä asioista ja sanoneet perään, että miksiköhän mä sulle tän kerroin. Ja minä mietin ihan samaa. Tämä säteily on niin voimakasta, että ne muutamat kerrat, kun elämässäni olen käynyt psykologilla, on se sielläkin vaikuttanut. Psykologi (kaksikin) on alkanut avautumaan, mutta muistanut ammatillisuutensa ja todennut, että eihän täällä tätä varten olla ja ohjannut keskustelun takaisin oikeaan aiheeseen.
Joten voitte varmaan kuvitella mitä on istua kampaamon tuolissa! Järjestään ovat tukkamaakarit alkaneet avautumaan elämänsä solmuista ja mä oon hartaasti odottanut hetkeä, jolloin pääsee kuivauskuvun alle puhumattomuuteen.
Nyt siis on taas hakusessa uusi kampaaja. En jaksa enää näytellä kiinnostunutta nykyisen kampaajani avioerosta, eläinharrastuksesta, lapsista, likkakavereista ja uusista miessuhteista.
EDIT: 19.12.2012
Työkaveri älysi, että mun kannattaa seuraavalle kampaajalle heti ensimmäisellä istunnolla kertoa yllä oleva tarina. Hitaammankin pitäisi siitä ymmärtää, että se peitelty "älä avaudu mulle" -pyyntö.
Toinen vaihtoehto on kertoa olevansa töissä verovirastossa. Tämä on vinkki työkaverilta, jonka lääkärismies kertoo vähänkään vieraammissa paikoissa olevansa verovirkailija, jotta häneltä ei pyydellä pirtureseptejä, ei kerrota vaivoja eikä kuluneita lääkärivitsejä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)